VST ry:n lausunto: Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaan sivistystyön järjestämisestä häiriötilanteissa koskevaksi lainsäädännöksi (VN/35609/2025)
Vapaan sivistystyön järjestöillä ja oppilaitoksilla on historiallisen pitkä kokemus kansalaisten sivistyksen, demokratian, tasa-arvon ja turvallisuuden edistämisessä. Suomessa toimii 173 kansalaisopistoa, 73 kansanopistoa, 19 kesäyliopistoa, 11 opintokeskusta ja 9 urheiluopistoa. Vuosittain niiden koulutuksiin osallistuu noin 931 000 ihmistä eli 17 prosenttia Suomessa asuvista. Nämä koulutukset vahvistavat yhteiskunnan kriisinkestävyyttä tukemalla osaamista, osallisuutta ja luottamusta sekä edistämällä ihmisten kykyä toimia yhdessä ja osallistua yhteiskuntaan myös poikkeusoloissa.
VST ry pitää uuden HE:n mukaisen lainsäädännön selkeyttä ja johdonmukaisuutta hyvänä asiana, jolla vahvistetaan koko vapaan sivistystyön oppilaitoskentän varautumista häiriötilanteisiin. Luonnoksessa koulutusjärjestelmän häiriötilanteen määritelmät poikkeavat toisistaan, eikä erojen perustetta ole avattu riittävästi. VST ry esittää että häiriötilanteen määritelmän poikkeavuudet poistetaan, eli koko koulutusjärjestelmässä pitää olla tämän keskeisen termin yhtenäinen määritelmä.
Lainsäädäntöä laatiessa on myös huomioitava oppilaitosten taustayhteisöjen monimuotoisuus, toimintaympäristön laajuus sekä alueiden eriytymiskehitys.
Lakiesityksessä todetaan että nykyisessä laissa valmiuslain varautumisvelvollisuus koskee vapaan sivistystyön oppilaitoksista vain kunnallisia kansalaisopistojen, kansanopistojen ja kesäyliopistojen ylläpitäjiä. Varautumisvelvollisuutta pitää luonnollisesti laajentaa koskemaan myös yksityisiä vapaan sivistystyön oppilaitoksia, kuten HE:ssä ehdotetaan (4.1). Tietojen luovuttamisvelvollisuus viranomaisille on häiriötilanteessa välttämätöntä.
HE:ssä todetaan että varautumisvelvollisuuden laajentaminen yksityisiin opetuksen järjestäjiin ja vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjiin voi aiheuttaa lisäkoulutustarvetta, sillä niiden nykyisestä varautumisosaamisesta ei ole kattavaa tietoa. Tähän tarpeeseen saadaan pääosin vastauksia vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen Varautumisen väylä -hankkeesta (2026–2027):
Vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämää varautumisen koulutusta systematisoidaan ja kehitetään. Yhteistoimintaa järjestöjen, viranomaisten ja seurakuntien kanssa tiivistetään valtakunnalliselta tasolta alueelliselle ja erityisesti paikalliselle, kuntatasolle saakka kaikkialla Suomessa.
Lähes 50 % oppilaitoksista on mukana henkiseen kriisinkestävyyteen ja varautumisen liittyvässä toiminnassa tiiviissä yhteistyössä järjestöjen kanssa.
(Varautumisen väylä -kartoituskysely vapaan sivistystyön oppilaitoksille 2026).
Häiriötilanteiden taloudellisia vaikutuksia on vaikeata ennakoida eri puolilla Suomea. Vapaassa sivistystyössä kustannukset riippuvat siitä, millaisia panostuksia koulutuksen muuttaminen esimerkiksi lähiopetuksesta etäopetukseksi edellyttää.
Vaikuttavuusarvioinnissa on syytä korostaa sekä opiskelijoiden että henkilöstön digivalmiuksien vahvistamisesta erityisesti varauduttaessa etäopetukseen häiriötilanteissa. Tämä edellyttää myös riittäviä resursseja kohdennettavaksi digivalmiuksen vahvistamiseen osana varautumista.
Varautumisen vaikuttavuuden vahvistaminen on myös kytköksissä koulutustoimijoiden varautumiskyvykkyyteen laajemmin, ml. operatiivisen toiminnan johtaminen ja verkostoituminen häiriötilanteissa.
Helsingissä 14.8.2026
Hallitus psta Björn Wallén, puheenjohtaja