Hallituksen esityksellä muutettaisiin kotoutumisen edistämisestä annettua lakia (681/2023), joka on tullut voimaan 1.1.2025. Hallituksen esityksessä toteutetaan kotoutumispalvelujen uudistus, jossa järjestelmää tehostetaan ja rahoitus kootaan yhteen kanavaan. Näin syntyisi 15 miljoonan euron säästö kotoutumista ja kielitaitoa edistävien koulutusten kokonaisuuteen liittyen, ja tämä säästö kohdistuisi suoraan vapaaseen sivistystyöhön.
Tällä on suuria haitallisia vaikutuksia sekä kotoutujien mahdollisuuteen integroitua yhteiskuntaan että vapaan sivistystyön oppilaitosten toimintaan.
Taustaksi
Hallituksen esityksessä toteutetaan hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan toteutetaan kotoutumispalvelujen uudistus, jossa järjestelmää tehostetaan ja rahoitus kootaan yhteen kanavaan. Hankkeessa huomioidaan myös hallitusohjelman kirjaus kotoutumistuen keston lyhentämisestä ja kotoutumiskoulutuksen järjestäjälle myönnettävän rahoituksen muuttamisesta osin tulosperusteiseksi. Samalla esitetään toteutettavaksi hallituksen säästötavoitteita kotoutumisen edistämisen rahoitukseen ja norminpurkua. Hallitusohjelman mukaisesti toteutetaan 15 miljoonan euron säästö kotoutumista ja kielitaitoa edistävien koulutusten kokonaisuuteen liittyen – tämä säästö kohdistuu vapaaseen sivistystyöhön. Säästötavoite on huomioitu hallituksen tarkistetussa kehyspäätöksessä vuosille 2025–2027. Lakimuutosten on tarkoitus astua voimaan 1.1.2027.
Vapaa Sivistystyö ry, Fritt Bildningsarbete rf lausuu seuraavasti
- Esitys kumoaa vapaan sivistystyön oppilaitosten lakisääteisen aseman kotoutumiskoulutuksen järjestäjinä – onko huomioitu arviointituloksia?
Yleensä voidaan todeta, että vapaan sivistystyön oppilaitokset hoitavat lakisääteistä tehtävää kototutumiskoulutuksissa saavutettavasti ja maan laajuisesti. Tätä tehtävää ei pidä poistaa nykyisestä vapaan sivistystyön laista eikä oppivelvollisuuslaista.
Kotoutumispalveluiden siirtyminen kuntiin 1.1.2025 on lähtökohtaisesti hyvä asia kotoutujan näkökulmasta. Vapaan sivistystyön oppilaitokset kattavat lähes koko maan, mutta tässä esityksessä rajujen säästöjen vaikutukset tulevat näkymään jopa oppilaitosverkoston harvennuksena.
Karvin julkaisussa Maahanmuuttajien koulutuspolut – Arviointi vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksesta, aikuisten perusopetuksesta ja ammatillisen koulutuksen kielitaitovaatimusten joustavoittamisesta -julkaisussa todettiin, että arviointitulosten mukaan vapaan sivistystyön oppilaitokset olivat ottaneet hyvin haltuunsa uuden koulutustehtävän. Vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen ja aikuisten perusopetuksen valtionosuusjärjestelmät ovat arvioinnin tulosten mukaan toimivat.
Toisaalta nykyisessä hallituksen esityksessä mainitaan, että työvoimakoulutuksena järjestetyn kotoutumiskoulutuksen osalta vastaavaa ulkoista arviointia ei ole tehty muutoin kuin Valtiontalouden tarkastusviraston kotoutumiskoulutusta koskeneen tarkastuksen muodossa.
- Sivistykselliset oikeudet eivät välttämättä toteudu kotoutumiskoulutuksissa esityksen kuvaamalla tavalla – esimerkkinä yli 30-vuotiaat kotoutujat
HE:n kohdassa 12.3. lausutaan ”esityksellä edistettäisiin sivistyksellisten oikeuksien toteutumista” viittaamalla peruskouluun. Perustuslaissa § 16.2 todetaan: Jokaiselle on yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Tämä ei rajoitu pelkästään peruskouluun, vaan se koskee jokaista elinikäistä oppijaa, myös kotoutujia. Vapaan sivistystyön rahoitusleikkaukset tässä esityksessä ei näytä edistävän kaikkien sivistyksellisiä oikeuksia.
Omaehtoisten kotoutumiskoulutusten kohdalla yli 30-vuotiaiden kotoutujien työllistyminen vaikeutuu yhteiskunnassa, kun tämän ison kohderyhmän mahdollisuudet perustaitojen ja osaamisen kehittämiseen kaventuu taloudellisten reunaehtojen myötä.