Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti vuonna 2025 työryhmän pohtimaan vapaan sivistystyön tulevaisuutta. Työryhmä julkaisi väliraporttinsa 15.9.2026. Vapaata sivistystyötä tulee hyödyntää suomalaisen yhteiskunnan elinvoiman, hyvinvoinnin ja resilienssin vahvistamisessa. Maantieteellisesti kattava oppilaitosverkosto voi joustavasti vastata yhteiskunnan haasteisiin, kuten väestön ikääntymiseen, alueiden eriytymiseen, teknologiseen murrokseen, muuttuviin osaamistarpeisiin, polarisaatioon ja julkisen talouden haasteisiin.
15.9. julkaistu väliraportti koostaa vapaan sivistystyön nykytilan, kuinka vapaata sivistystyötä tulisi hyödyntää ja kehittää sekä mitkä toimintaympäristön muutokset haastavat toimintaa yleisesti.
Tulevaisuustyöryhmä näkee vapaan sivistystyön vahvana ja joustavana elinikäisen ja jatkuvan oppimisen toimijana.
Väliraportin mukaan vapaan sivistystyön kuuden strategisen kehittämissuunnan teemat ovat:
1. Jatkuva oppiminen, osaamis- ja koulutustason nosto sekä uudet koulutuspolut
2. Demokratiataidot, resilienssi ja sivistys kriisien ajassa
3. Tekoäly- ja digiosaaminen: tulevaisuuden perustaidot
4. Hyvinvoiva Suomi: elämänmurrosten kumppani ja kansanterveyden vahvistaja
5. Kotoutumisosaamisen täysimääräinen hyödyntäminen
6. Harvaan asutut alueet, aluekehitys ja kestävyysmurros
– Vapaan sivistystyön tarjoama koulutus on tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa ja siihen tulee panostaa. Vapaa sivistystyö on erinomainen tapa kehittää osaamista ilman tarvetta suorittaa kokonaista tutkintoa. Vapaa sivistystyö myös vahvistaa yhteiskunnan henkistä huoltovarmuutta, demokratiaa ja auttaa suomalaisia ottamaan vastuuta omasta elämästään ja yhteiskunnasta, toteaa opetusministeri Anders Adlercreutz.
Vapaan sivistystyön tulevaisuustyöryhmä nimettiin vuoden 2026 loppuun saakka. Työryhmän jäsenet edustavat opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi Opetushallitusta, vapaan sivistystyön keskusjärjestöjä sekä opetustoimen järjestöjä.
Työryhmä luovuttaa loppuraporttinsa joulukuussa 2026.