Rauhankasvatuksen materiaalit on perinteisesti suunnattu lapsille ja nuorille. Tätä korjaamaan Björn Wallén on kirjoittanut ruotsinkielisen teoksen Fredsfostran genom folkbildning (suomeksi Rauhankasvatus kansanvalistuksen kautta). Teos ei ole akateeminen tutkielma, vaan inspiraatiomateriaalia erilaisille kansalaisvalistustoiminnoille – opintopiireille, oppimisryhmille kouluissa, yhdistyksissä ja organisaatioissa. Viittaukset tutkimuksiin ovat tukena ja inspiraationa vuoropuhelulle. Kirjan tekstit voidaan lukea erikseen ja niitä voi käyttää pohjana temaattisille keskusteluille ja projekteille.
Julkaisu sisältää viisi esseetä sodan ja rauhan teemoista. Tämän lisäksi mukana on viisi opiskelupakettia yhdistyksille ja järjestöille rauhankasvatuksesta sekä liitteenä kysymyksiä opintopiireille
ja opintoryhmille. Julkaisun voi lukea joko pdf-muodossa tai SFV:n sivuilta.
Oheessa tekoälyn avulla käännetty lyhennelmä julkaisun johdannosta.
Rauhankasvatus tukee kansalaisyhteiskunnan luottamusta
”Koska sota alkaa ihmisten mielissä, rauhan puolustaminen on rakennettava ihmisten mielissä.”
UNESCO:n peruskirjan johdannosta (1945)1
Kaksi rauhanliikettä kasvaa ruohonjuuritasolla: yhteiskuntarauha ja mielenrauha. Usein ne kasvavat eri kasvihuoneissa, ilman yhteyttä yhteiseen ekosysteemiin, jossa molempien juuret ovat kietoutuneet ihmisen, yhteisöjen, yhteiskunnan ja planeetan elämän kudokseen. Yhteiskuntarauha ja mielenrauha – miten nämä kaksi säiettä voidaan kutoa yhteen kansalaiskasvatuksen tarkoituksiin ja toimintaan? Se on tämän julkaisun punottu säie.
Teoksen perusajatus on, että me aikuiset olemme aiheuttaneet nykymaailman ongelmat, joten myös meidän vakiintuneiden asenteiden, ennakkoluulojen ja näkemyksien on muututtava. Sotatraumat ja konfliktit jatkuvat koko elämän ajan ja jättävät syvät jäljet sukupolvien yli. Samalla tavalla myös rauhankasvatus on nähtävä elinikäisenä oppimisprosessina, joka jättää jälkensä sukupolvien yli.
Yhteiskuntarauha liittyy läheisesti luottamukseen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja ihmisoikeuksiin. Yhteiskunnan yhteiskuntarauha on heikentynyt, jos…
…luottamus kanssaihmisiin ja yhteiskunnan instituutioihin horjuu.
…vallanpitäjät antavat sosiaalisten erojen syventyä ja demokratian rapistua.
…kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet joutuvat autoritaaristen johtajien ja poliittisen manipuloinnin jalkoihin
Nykypäivän hybridisota haastaa perinteiset pedagogiset mallit rauhankasvatukselle, koska hybridisodankäynnissä käytetään usein muita keinoja kuin perinteisiä aseita – kyberhyökkäyksiä, poliittisia vaikuttamiskampanjoita, disinformaatiota, kriittisen infrastruktuurin häirintää ja pakkomuuttoa yli kansallisten rajojen. Lisää tähän vielä terrorismin uhka, joka vaarantaa kansallisen turvallisuuden. Hybridisota vaikuttaa siten ihmisten tietoisuuteen luomalla häiriöitä, levottomuutta, pelkoa ja kaaosta.
Ylempänä oleva luettelo on juuri niitä tavoitteita, joita hybridisodankäynti haluaa saavuttaa.
Pienet askeleet kohti rauhaa ja rauhallisuutta alkavat löytämällä pienimmän yhteisen nimittäjän ihmisten välillä, joilla on erilaiset taustat, identiteetit, ideologiat ja maailmankuvat. Kyse on pitkästä perinteestä pohjoismaisessa kansalaiskasvatuksessa, mutta myös sivistysihanteista, jotka on luotu Pohjoismaiden ja Euroopan ulkopuolella.
Tekstit teoksessa Fredsfostran genom folkbildning ovat pieni panos 150 vuotiaan Kansanvalistusseuran juhlavuoteen 2024.
Suuri kiitos Otto A. Malmin säätiölle stipendistä ja Svenska folkskolans ystäville (SFV), jotka ovat julkaisseet tekstit. Kiitos myös ystäville ja kollegoille, jotka ovat toimineet sparraajina joskus villiksi kasvaneille ideoilleni
Ingå, Västerkulla marraskuussa 2024
Björn Wallén