Sivistystyön Vapaus ja Vastuu eli SVV-ohjelman vuoden 2026 teema on vapaan sivistystyön tulevaisuus ja skenaariot. Kuukauden Aikkari -sarjassa SVV pureutuu teemaan tekemällä nostoja vertaisarvioidusta Aikuiskasvatus-tiedelehdestä.
Katsomme nykyisyyteen ja tulevaan vapaan sivistystyön menneistä tulevaisuuksista käsin. Jutuissa käsitellään esimerkiksi vapaan sivistystyön perustehtävää ja olemusta, aiempaa visiotyötä sekä koulutuspoliittista ohjaamista ja sen tavoitteita eri vuosikymmenillä.
Aikkarit
Elokuun Aikkarissa kestävän elämän tutkijat Johanna Kallio ja Jani Pulkki (2022) tarkastelevat, kuinka itsekasvatus voi tukea ihmisen kasvua kohti vastuullisempaa ja elämää vaalivaa maailmasuhdetta. Artikkeli avaa kiinnostavia näkökulmia siihen, miten kasvatus voi synnyttää syvällistä muutosta, ja miten vapaa sivistystyö voi edistää kestävää tulevaisuutta yksilöiden ja yhteisöjen oppimisen kautta. Samalla se haastaa pohtimaan sivistystyön tehtävää itsekasvatuksellisina sivistys- ja oppimisyhteisöinä. Teksti liittyy myös laajempaan tutkimuskeskusteluun siitä, miten ekologinen vastuu ja sivistyksellinen vapaus voidaan sovittaa yhteen.
Kesäkuun Aikkari vie vuoteen 1991 ja Sanna Virolaisen, Tapio Vahervan ja Tiina Rengon artikkeliin ”Osallistumisen ja opiskelun vaikuttavuus kansalais- ja työväenopistoissa”. Koulutuksen vaikuttavuustutkimuksen uranuurtajiin kuuluvan Vahervan ja kollegoiden artikkeli avaa näkymää vapaan sivistystyön vaikuttavuustutkimuksen vaiheisiin. Artikkeli muistuttaa meitä siitä, että sivistystyön vaikuttavuus ei synny vain yksittäisistä oppimistuloksista vaan kokemuksista, jotka vahvistavat ihmisen toimijuutta, minäkuvaa ja halua oppia.
Toukokuun Aikkarissa kasvatustieteiden emeritusprofessori Reijo Miettinen (2017) tarkastelee vapaan sivistystyön ja työn välistä suhdetta Snellmanin yhä ajankohtaisen sivistyskäsityksen valossa. Vuoden tiedeartikkelinakin palkittu teksti haastaa pohtimaan, miten sivistys ja työ vastaavat tämän päivän työn murrokseen ja epävarmuuksiin yhdessä – ei toisiaan poissulkien vaan toisiaan täydentäen.
Aulis Alanen tarkastelee huhtikuun Aikkarissa järjestöjen sivistystyön kehittämistä. Artikkeli avaa kiinnostavan näkymän 1980-luvun kehittämisprosessiin, erityisesti silloisen järjestöllisen sivistystyön toimikunnan arviointityöhön (Kom.miet. 1983:40). Mietinnössään komitea ajaa valtionapujärjestelmän uudistamista, siirtymistä suoriteperusteiseen rahoitukseen ja sivistysjärjestöjen, käytännössä opintokeskusten, päätösvallan lisäämistä suhteessa valtionhallintoon.
Sarjan avasi Seppo Niemelän ”Vapaan sivistystyön visiosta” -näkökulmateksti vuodelta 2000. Vapaan sivistystyön moniottelija tarkastelee 2000-luvun alun visiotyötä sitoen siihen tutkimuksen merkitystä alan kehittämistyössä. Teksti auttaa tunnistamaan, mikä vapaassa sivistystyössä on ainutlaatuista kehittämistyön perustaksi.