Vapaan sivistystyön päivät 2026 avasivat monia näkökulmia siihen, miten vapaa sivistystyö rakentaa parempaa tulevaisuutta. Tänä vuonna monet puheenvuorot muistuttivat tärkeällä tavalla siitä, että tulevaisuuden horisontit eivät näyttäydy kaikille samanlaisina ja virittivät pohtimaan, kenen näkökulmasta tulevaisuuden horisontteja hahmotetaan ja keiden ääni keskustelussa kuuluu. Sivistystyön Vapaus ja Vastuu -ohjelman koordinaattori Jenni Pätäri on koostanut päivistä kattavan raportin, joka avaa puheenvuorojen sisältöjä.
Päivien teemana oli ”Katse sivistyksen horisonttiin! Vapaa sivistystyö yhteiskunnan vahvistajana”. Sivistystyön horisontti kutsui katsomaan nykyhetkeä pidemmälle: millaista sivistystä, osaamista, osallisuutta ja hyvinvointia tarvitsemme tulevaisuudessa, ja miten sivistystyö voi auttaa niiden rakentamisessa. Samalla katse suunnattiin myös vapaan sivistystyön tulevaisuuden toimintaedellytyksiin ja niiden näköaloihin.,
Asiantuntijapuheenvuoroissa, työpajoissa ja paneelikeskusteluissa teemaa tarkasteltiin monipuolisesti. Vapaan sivistystyön tulevaisuuden kannalta kiinnostavasti esiin tulivat erilaiset tavat asemoida sitä joko koulutusjärjestelmän täydentäjäksi tai korostaen sen itsenäistä ja omaleimasta sivistystehtävää osana koulutusjärjestelmää. Horisontin takaa ei löydy oikoteitä – alan rakenteelliset karikot herättivät aktiivista keskustelua.
Sivistystyön tärkeä tehtävä onkin myös laajentaa mahdollisuuksia osallistua tulevaisuuksien kuvittelemiseen ja tekemiseen – avata uusia horisontteja myös heille, jotka eivät vielä näe itseään osana niitä.
Vapaan sivistystyön päivien aikana kuultiin monia mielenkiintoisia ja erilaisia puheenvuoroja
Torstaina 3.9. päivien avauksessa Vapaa Sivistystyö ry:n puheenjohtaja Björn Wallén haastoi meitä pohtimaan sivistystä uudesta näkökulmasta. Ministeri Mari-Leena Talvitie iloitsi videotervehdyksessään kotikaupunkinsa kulttuuripääkaupunkivuodesta ja muistutti osaamisen, hyvinvoinnin ja sivistyksen kulkevan käsi kädessä, kuten vapaa sivistystyö ja sen ansiokas perintö osoittavat. Asiantuntijapuheenvuorossa kuulimme ensin ajankohtaiset terveiset Karvin vapaan sivistystyön vaikuttavuuden ja saavutettavuuden arvioinnista arviointineuvos Sirpa Moitukselta ja arviointiasiantuntija Eerikki Vainiolta. Iltapäivällä Meri-Pohjolan opistopiirin projektikoordinaattori Tarja Takala-Hotti ja Oulu-opiston rehtori Outi Lohi avasivat mukaansatempaavasti POKien eli pienten osaamiskokonaisuuksien mahdollisuuksia vapaassa sivistystyössä.
Perjantaina 4.9. ensimmäisessä asiantuntijapuheenvuorossa EAEA:n pääsihteeri Raffaela Kihrer tarkasteli esityksessään Euroopan unionin koulutuspolitiikan suuntaviivoja ja niiden vaikutuksia aikuiskasvatuksen tulevaisuuteen. Kvs-säätiön toimitusjohtaja ja Vapaa Sivistystyö ry:n varapuheenjohtaja Lauri Tuomen fasilitoimassa paneelikeskustelussa pohdittiin vapaan sivistystyön merkitystä, vaikuttavuutta ja tulevaisuutta muuttuvassa yhteiskunnassa. Panelisteina toimivat Oulun kaupungin sivistyslautakunnan puheenjohtaja Olli Kohonen, Oulun yliopiston yksikön johtaja Eva Raudasoja ja Sivistan politiikan ja vaikuttamisen asiantuntija Aleksi Sandroos. Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Samuel Iinatin puheenvuoro päätti Vapaan sivistystyön päivät puhuttelevasti. Iinatti tarkasteli luennossaan toivon merkitystä osana sivistystä ja vapaan sivistystyön perustehtävää.
Torstaina ja perjantaina VST-päivillä oli 11 kiinnostavaa työpajaa.