FI | SV | EN

Kansalaisopistot matalasti koulutettujen ponnahduslautana

Uudessa Sivistystori-blogissa professori Jyri Manninen kertoo vuosien aikana kokoamiensa kansalaisopistotutkimusten tuloksista ja merkityksellisyydestä yksilölle ja yhteiskunnalle.
Sivistystorin kuvistukuva, jossa monenlaisia piirrettyjä ihmisiä tekemässä asioita.

Kansalaisopistot ovat yli sata vuotta olleet keskeisessä roolissa tarjoamassa aikuisille opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia ja tukemassa näin osaamisen kehittymistä, hyvinvointia ja aktiivista kansalaisuutta. Niiden toimintaan osallistuu vuosittain yli 500 000 henkilöä, joilla on erilaiset koulutustaustat ja elämäntilanteet. Aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen on koonnut vuosien varrella tekemiänsä kansalaisopistotutkimusten tuloksia tuoreeseen blogiin.

Blogi käy läpi kansalaisopistojen historiaa, niiden tuottamia yhteiskunnallisia hyötyjä sekä niiden merkitystä erityisesti matalammin koulutettujen ja haastavammissa elämäntilanteissa olevien aikuisten oppimisen, hyvinvoinnin ja osallisuuden tukena. Tulosten mukaan kansalaisopistot ja vapaa sivistystyö tuottavat merkittäviä yksilö- ja yhteiskuntatason hyötyjä.

”Vapaan sivistystyön ja erityisesti kansalaisopistojen tyyppiset koulutukset voisivat vähentää erilaisen koulutustaustan omaavien ryhmien välisiä eroja, ja tasoittaa mahdollisia kouluiässä esiintyneitä koulutusmahdollisuuksien eroja. Kun opiskelumotivaatio ja itseluottamus lisääntyvät, lisääntyy myös matalammin koulutettujen todennäköisyys osallistua jatkossakin aikuiskoulutukseen. Yleissivistävä tai harrastustavoitteinen opiskelu voi siis toimia matalan kynnyksen osallistumismahdollisuutena, joka voi innostaa myös jatko-opintoihin.”