EAEA:n maakohtaiset raportit esittävät kansalaisyhteiskunnan näkemyksen aikuiskoulutuksen ja -oppimisen viimeisimmistä kehityssuuntauksista Euroopassa.
EAEA:n 15 jäsenjärjestön kyselytutkimukseen perustuva uusi EAEA:n maakohtaisten raporttien painos esittelee 12 maan poliittisia näkemyksiä, rahoitushaasteita ja aikuiskoulutuksen suuntauksia: edustettuna ovat Itävalta, Belgia, Suomi, Saksa, Unkari, Irlanti, Portugali, Slovenia, Ruotsi, Sveitsi, Turkki sekä Iso-Britannia.
Raporteissa kerätyt tiedot tarjoavat perusteellisen ruohonjuuritason analyysin, jonka tarkoituksena on täydentää virallisia tietoja, kuten Euroopan työvoimatutkimusta 2023 ja Euroopan aikuiskoulutustutkimusta 2022.
Kysely sisälsi kysymyksiä, kuten jäsenten näkemyksiä taidoista painopisteenä nykyisessä eurooppalaisessa aikuiskoulutuspolitiikassa, tekoälyn käytöstä aikuiskoulutuksessa, oppijoiden ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumisesta politiikkaan ja päätöksentekoon sekä aikuiskoulutuksen rahoitustilanteesta.
EAEA:n maakohtaisten raporttien 2024/25 päähuomiot
Maakohtaiset aikuiskoulutuksen poliittiset linjaukset seuraavat eurooppalaista suuntausta ja keskittyvät pääasiassa työllisyyteen ja työmarkkinoiden tarpeisiin.
67 % organisaatioista on ottanut tekoälyn käyttöön jollain tavalla: osana opetusta ja oppimista, arvokkaana ammattitaitona tai hallinnollisten tehtävien tukena. Loput 33 % ovat vielä epävarmoja tekoälyn käyttöön liittyvien riskien, kuten eettisten huolenaiheiden, vuoksi.
Aikuiskoulutuksen kansalaisjärjestöt jatkavat ponnistelujaan saadakseen paikan päätöksentekoprosesseissa, kun taas aikuisopiskelijoilla ei yleensä ole mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon.
Rahoitus on yleinen ongelma aikuiskoulutuksen alalla sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla. Se aiheuttaa lukuisia ongelmia, kuten monien aikuisten puutteellisen pääsyn oppimismahdollisuuksien äärelle.
- 50 % vastaajista ilmoitti, että rahoitustilanne heidän maassaan on heikentynyt;
- 33,3 % vastaajista ilmoitti, että rahoitustilanne heidän maassaan on pysynyt samana;
- 16,7 % vastaajista ilmoitti, että rahoitustilanne heidän maassaan on hieman parantunut.
Suomen raportin päähuomiot
Suomen raporttia varten vastauksia antoivat KVS-säätiön ja Vapaa Sivistystyö ry:n edustajat. Heidän mukaansa Suomen aikuiskasvatuksessa on tapahtunut monia muutoksia vuosina 2024–2025.
Ensimmäinen Suomessa on kehitteillä oleva digitaalinen elinikäisen oppimisen työkalupaketti, joka julkaistaan 2026. Toinen tärkeä kehitysaskel ovat KAPOS-merkit, joita alettiin käyttää vuonna 2024. KAPOS-merkit antavat digitaalisesti käytettävän merkinnän suoritetuista nonformaaleista koulutuksista, ja ne tuovat esiin taidot ja osaamiset.
Uusista kehitetyistä työkaluista huolimatta aikuiskoulutuksen tilanne on heikentynyt hieman Suomessa, mikä johtuu pääosin alaan kohdistuneista suurista rahoitusleikkauksista.
VST ry:n ja Kvs:n mukaan aikuisten oppimista ja koulutusta koskeva käsitys on tällä hetkellä hyvin kapea
Euroopan unionin politiikassa, ja tätä näkökulmaa on laajennettava. Lisäksi äärioikeiston nousu on haastanut maahanmuuttajien koulutuksen monissa maissa. Euroopan unionin tulisi aktiivisesti tukea ja korostaa
maahanmuuttajien koulutuksen merkitystä aikuisten oppimisen ja koulutuksen avulla.